Re: Hakemisto vai kansio?

Viestissä Torstai 11. Joulukuuta 2003 15:28, Marko Gronroos kirjoitti:
> > Tosin k.o. käyttiksistä kannattaa myös muistaa, että jos rahalla saisi
>> aina aikaan toimivia ratkaisuja, kukaan meistä tuskin käyttäisi Linuxia.
>
> Eiköhän ne syyt ole enemmänkin avoimuudessa kuin käytettävyydessä.

  No ainakin itselleni on aivan se ja sama onko käyttis avoin vai suljettu, 
kunhan se toimii niinkuin pitää. Lisäksi tunnen useita tietokoneummikkoja, 
jotka ovat lyhyen Windows- ja Linux-käytön jälkeen valinneet Linuxin, 
nimenomaan käyttötuntuman perusteella. Ovat lienee poikkeuksia, jotka 
vahvistavat säännön.

[SNIP]
> Eli ei kannata hyljeksiä juttuja vain sen vuoksi, että ne tulevat
> Windowsista.

Ei missään tapauksessa, mutta toisaalta kaikkia juttuja ei kannata myöskään 
hyväksyä suoraan vain sen takia, että niiden takana on suuryritysten 
tutkimusosastot ja paljon rahaa. Varsinkin, kun kyseiset tutkimusosastot 
sijaitsevat jenkeissä, ja tekevät tutkimuksensa amerikkalaisilla 
loppukäyttäjillä.

[SNIP]
> Eli jos haluamme saada ihmisiä siirtymään Linuxiin, täytyy siirtymä tehdä
> mahdollisimman pehmeäksi. Toki uusia ratkaisuja saa pakottaa, jos edut ovat
> merkittäviä, mutta tässä kansiokysymyksessä, kuten missään muussakaan
> terminologiakysymyksessä niin ei varmaankaan ole.

Tämä tietysti pitää paikkansa. Kansio-sanan käyttö on helpompi ratkaisu 
erityisesti ns. cross-platform sovelluksissa, kuten OpenOffice.org ja Mozilla 
ja yleisestikin yhteensopivampi suosituimpien käyttisten kanssa.

> >   Sanojen pääasiallinen erohan on siinä, että kansio viittaa selkeästi
> > fyysiseen objektiin, kun taas hakemisto ennemminkin kuvaa tiettyä tapaa
> > järjestellä tietoa. Termien keskinäinen paremmuus on siten varmaankin
> > aika pitkälle riippuvainen henkilön ajatusmaailmasta. Konkreettisemman
> > ajatusmaailman omaavalle kansio on luonnollisesti parempi,
>
> Jeps. Ja ainakin KDE:ssa lähdetään siitä, että käyttöliittymäratkaisut
> tehdään peruskäyttäjille, joille konkreettisten objektien avulla
> esitettävät asiat ovat helpommin ymmärrettävissä.
[SNIP]
> No ei. Hakemisto on viittauslista, kansio sisältää jotain. Teknisenä
> terminä hakemisto on lähempänä todellisuutta (tiedosto jossa viittauksia
> levysektoreihin/inodeihin), mutta loogisena terminä kansio viittaa
> oikeammin sisältämiseen.

Tämähän riippuu täysin siitä, miten asioita katsoo, ja miten niitä opetetaan 
katsomaan. Jos graafisen ympäristön näkee joukkona esineitä, on fyysisten 
analogioiden käyttö selvästi luontevampaa. Mutta toisaalta, jos ympäristön 
näkee joukkona erilaisiin toimintoihin johtavia viittauksia (kuten itse olen 
aina ajatellut, ja neuvonut muitakin ajattelemaan) abstraktimmat termit 
toimivat paremmin.
  Tällöin myös yleensä vältytään muihin käyttiksiin sirryttäessä tyypilliseltä 
kalkkunasyndroomalta, jossa esim. sähköpostiohjelman käynnistyminen tuntuu 
mahdottomalta, kun ohjelma on eriniminen (tai siinä on eri kuvake). Mutta 
tämä onkin jo täysin eri aihe.
  Jos hakemiston/kansion tosiaan ajattelee esineenä, on kansio tietysti 
loogisempi, mutta jos sen näkee tiedonhallinnan välineenä (joka se 
varsinaisessa käytössä oikeasti on) on hakemisto mielestäni luontevampi.

> > Asiassa tulisi mielestäni ottaa huomioon myös kielierot.
> > Englanninkielessä folder-file yhdistelmä on täysin luonteva ja
> > intuitiivinen. Sisältäähän reaalimaailmassakin folder (eli
> > kierrätyspaperinruskea pahviläpyskä) usein yhden tai useamman filen (eli
> > paperin, johon on koottu tietoa folderin aiheesta). Suomeksi sen sijaan
> > kansio (tai mappi) sisältää yleensä papereita ei tiedostoja.
>
> Tuota en oikein ymmärrä. Sanot, että suomeksi kansio sisältää papereita,
> mutta juuri edellä sanoit että paperi on sama kuin file. Mikä sitten on
> tiedosto?

Siis pointti on siinä, että englanninkielessä sana file viittaa esineeseen, 
jonka voi reaalimaailmassakin laittaa folderiin (jolloin yhdistelmä on täysin 
looginen). Suomessa vastaava analogia ei toimi, koska tiedosto ei ole mikään 
fyysinen esine, toisin kuin kansio, vaan abstrakti termi, kuten hakemistokin.

Kaikella tällä selityksellä tarkoitan lähinnä sitä, että väite, että kansio on 
itseisarvoisesti parempi termi on melko huteralla pohjalla. Asiasta ei ole 
tietääkseni tehty yhtään oikeata tutkimusta Suomessa, eikä siitä ole 
kielitoimiston suositusta (tällaista voisi toki käydä pyytämässä)
  Tästä seuraa se, että valinta termien välillä redusoituu ulkoisiin 
seikkoihin, eli lähinnä Windows/Mac -yhteensopivuuteen (kansio) ja toisaalta  
pienempään työmäärään nykyisten suomennosten uusimisessa (hakemisto).

[SNIP]
> Ajoin grepin kurrentissa kde-i18n/fi/messagessa:
>    directory: 457,  hakemisto: 571
>    folder:    843,  kansio:    552

Kurrentti tarkoittaa tässä tapauksessa ilmeisesti HEAD-CVS:ää, eikä esim. 
3.1.4:sta, joka on viimeinen vakaa (ja siis loppukäyttäjien koneilla oleva) 
versio. Ainakin omassa 3.1.4:ssa jakauma on suunnilleen hakemisto: 880, 
kansio: 260. Lisäksi lienee sanomattakin selvää, ettei alkukielen 
termivalintojen pitäisi millään tavalla vaikuttaa käännöstermien valintaan. 
Englantia puhuvat tehkööt omat valintansa.

[SNIP]
> Eli kuten KDE:n statistiikasta näkyy, hakemisto *ei* ole standardi, ja
> ainakin sekä KDE:n ja OpenOfficen suomennoksissa (Gnomesta en tiedä) on jo
> päätetty siirtyä kansioon, kuten KDE:ssä ja Gnomessa siirrytään englannin
> kielessäkin folderiin. Ja Macissa ja Windowsissa kansio on ollut de facto
> -standardi jo vuodet. Eli pitäisi perustella aika harvinaisen vahvasti,
> miksi nyt lähdettäisiin vastakkaiseen suuntaan siitä mihin on jo päätetty
> ryhtyä sekä näissä että koko muun Linuxin ulkopuolisen ATK-maailman
> terminologiassa.

Kuten nykyisen (siis ei ensi helmikuussa julkistettavan) KDE:n tilastoista 
näkee, hakemisto on myös KDE:ssä edelleen pääosassa. Kun mukaan lasketaan 
vielä muut käännösprojektit (esim. GNOME, XFCE, GNU), joissa kansiota ei 
käytetä käytännössä lainkaan, voidaan melko selkeästi todeta, että hakemisto 
on nykyinen Linux-standardi. Kansio-sanan käyttöön siirtymiseen on toki 
olemassa vahvat ja selkeät perusteet.

Todettakoon nyt vielä, että minulle henkilökohtaisesti on loppujen lopuksi se 
ja sama kumpaa sanaa ryhdytään käyttämään. Kuitenkin olen sitä mieltä, että 
sekä tässä, että muissa terminologisissa kysymyksissä olisi ehdottoman 
tärkeää saada aikaan yhteinen periaatepäätös, jota kaikki parhaansa mukaan 
noudattaisivat. Ainakaan samaan tilanteeseen, johon englanninkielen puolella 
on nähtävästi menty (eli folder graafisissa ja directory tekstipohjaisissa, 
sekä järjestelmätyökaluissa) ei missään tapauksessa tulisi mennä. Saatikka 
sitten tilanteeseen, jossa ihmiset kääntävät miten parhaaksi näkevät oman 
taustansa ja mieltymystensä mukaan. Yksi asia, yksi termi, ja sillä selvä.
  Asia on mielestäni nyt erityisen ajankohtainen, sillä KDE 3.2:sen (jossa 
siirtyminen kansion käyttöön on mitä ilmeisimmin tehty) ilmestymiseen on 
vielä kohtuullisesti aikaa. Parin kuukauden aikana terminologian 
yhtenäistämisen eteen ehtii tehdä melko paljon, päädyttiin sitten kumpaan 
ratkaisuun tahansa. (Ainakin itselläni on yliopisto-opiskelijana 
joulu-tammikuussa yllin kyllin aikaa asian parissa työskentelemiseen)

Tämän takia toivoisinkin mahdollisimman monelta ihmiseltä mahdollisimman 
monesta eri käännösprojektista kommenttia tähän asiaan. Nyt olisi tärkeää 
saada aikaan jotensakin kattava kokonaiskuva nykytilanteesta, ja siitä mihin 
suuntaan ihmiset haluavat asian etenevän.

-- 
Jani-Matti Hätinen

    "Tärkeätä ei ole se, että tekee sitä, mitä pitää,
     vaan se, että pitää siitä, mitä tekee."
                  --Mikkelin Citymarketin kassakuitti

_______________________________________________
Lokalisointi-laatu mailing list
Lokalisointi-laatu-VgemUZeIY8Ow/[email protected]
http://lists.linux-aktivaattori.org/listinfo/lokalisointi-laatu