Re: KSpread, loppuosa

On Thu, 12 Feb 2004, Tapio Kautto wrote:
> > > #: kspread_aboutdata.h:36
> > > msgid "(c) 1998-2004, The KSpread Team"
> > > msgstr "(c) 1998-2004, KSpread työryhmä"
> >
> > Oliskohan "KSpread-tiimi"? Tiimi-sanaa on taidettu käyttää muuallakin ja
> > työryhmä on varsin hassu sana. Huomaa välimerkki.
> >

> Mielestäni työryhmä ei ole ollenkaan hassu sana.
>
> Työryhmä löytyy ainakin KDE 3.2 -sovellusten Ohje-> Tietoja KDE:sta -ikkunasta.

Joo ja tiimiä löytyy sieltä parista paikasta missä minä olen sen kääntänyt. ;-)

> Niin. Onkohan kyseessä tiimi vai ryhmä?
> (http://www.utaj.fi/koulu/psykologia/pahama/mrtelm.html)
> KSpreadin tekijätiimillä/ryhmällä on molempien piirteitä: esim. hajautettu
> johtaminen, mutta: (lainaus ylläolevasta osoitteesta)
>
> "Tiimiin pyritään kokoamaan erilaisia ihmisiä, eri teknisillä aloilla
> menestyneitä. Ryhmässä on samoista asioista kiinnostuneita ja samaan päämäärään
> samoilla keinoilla tähtääviä jäseniä."

Miten tuotakin nyt sitten pitäisi tulkita, varsinkaan KDE-poppoiden
vapaaehtoisorganisaatiossa, joissa ryhmien/tiimien rakennetta, toimintaa tai
tarkoitusta ei suunnitella mistään ylhäältä käsin. Tuossa on kaikkea muutakin
määrittelyä:

  "esim. työryhmällä on jokin tietty yksi johtaja, kun taas tiimillä on jaetut
  johtamisroolit. Työryhmän työsuoritukset eroavat tiimin työsuorituksista
  siinä, että työryhmillä on yksilöllisiä työsuorituksia, kun taas tiimillä on
  kollektiivisia työsuorituksia."

  "Tiimissä keskustelu on vapaamuotoista, kun taas ryhmässä keskustelunaiheet
  on melko tarkaan määriteltyjä."

Tuollaisi määritelmiä on aika vaikea tulkita vapaaehtoistyössä, kun
esimerkiksi johtosuhteet ovat aika löyhät ja dynaamiset. Muutenkin tuo on ehkä
turhan teoreettista akateemista määrittelyä.

Ryhmä on minusta geneerisempi termi kuin tiimi, joka viittaa spesifisesti
yhdessä jonkin asian parissa työskentelevään ryhmään. Joskus ryhmä on hyvä,
joskus ei. Vähän kuten että "joukkue" on kyllä tietynlainen "ryhmä", mutta
"jalkapalloryhmä" olisi jotenkin hassu.

Työryhmä on tässä suhteessa toki parempi kuin ryhmä - viittaahan se yhdessä
työskentelevään ryhmään kuten tiimikin. Minusta sillä viitataan yleensä
lähinnä hallinnolliseen tai ohjaustyötä tekevään ryhmään (jotka tuottavat
raportteja, lausuntoja ja suosituksia), ei niinkään tuotantotyötä tekevään.

Tuli taannoin hieman mietittyä tuon työryhmä-sanan merkitystä tämän
lokalisointityöryhmän vuoksi. Vaikeaselkoinen sana se kyllä minusta on.
Työryhmä-sanaa käytetään minusta nyt väärin esim. L-A:ssa viitattaessa
Turuxiin. Se on ennemminkin (käyttäjä-)ryhmä kuin työryhmä (tai varsinkaan
tiimi).

Katsotaas jotain toista sivua... http://www.htk.fi/Public/Helakorpi/tiimit.htm

  "Tiimi on ryhmä ihmisiä, jotka itsejohtoisesti, yhteisvastuullisesti,
  tiiviissä yhteistyössä suorittavat tiettyä työkokonaisuutta ja tiimin
  jäsenten erilaisuutta hyödyntäen pyrkivät yhteisiin arvopäämääriin ja
  tavoitteisiin yhteisten pelisääntöjen puitteissa".

  "Työryhmä (Working group) on usein irrallinen ryhmä, jolle on annettu jokin
  tehtävä, jonka se tekee omalla tavallaan. Työryhmässä ei käytetä hyväksi
  ryhmän synergiaa, koska sen jäsenet toimivat irrallisina kukin tehtäväänsä
  tehden. Tällaisen kehittymättömän ryhmän ongelmanratkaisu ja työnjako
  perustuvat käskyttämiseen."

Menee aika vaikeaksi tulkita suhteessa KDE:n juttuihin tai vaikkapa meidän.

Olen kyllä samaa mieltä, että vierasperäisiä sanoja tulisi välttää, mutta
tiimi ei minusta ole ainakaan arkikieltä.


> > Kannattaisikohan driver kääntää yleisesti ohjaimeksi. Pitäisi varmaan
> > lisätä
> > tapeltavien sanojen listaan.
> >
> Ajuri :)

Ajurikin on toki aika vakiintunut, jopa ATK-puppusanakirja suosii sitä.

Ajuri on tietty suora käännös driverista, mutta on sanana aika outo; kuka
siinä "ajaa" ja mitä? (Sama ongelma englanninkielessä.) Liittynee johonkin
vankkurin (laitteen) ajamiseen. Ohjain on minusta ajatuksellisesti selkeämpi -
jokin _vempele_ jonka avulla ohjataan jotain (vaikkapa vankkuria).

> Korjasin näin:
> Merkkejä '*' ja '?' ei voi käyttää korvausmerkkeinä SQL-kielessä.
> Vastaavat korvausmerkit ovat '%' ja '_'. Vaihdetaanko korvausmerkit?

Onkohan tuolle korvausmerkille mitään parempaa... ATK-puppukirja suosittelee
jokerimerkkiä, mikä ei minusta ole ainakaan parempi kuin tuo.

> > mutta
> > periminen taitaa mennä ajatuksellisesti oikein. Sisällyttäminen on eri
> > juttu
> > kuin periminen; olen perinyt isältäni pahan luonteen, mutten ole
> > sisällyttänyt
> > häntä mitenkään itseeni.
> >
> > Perintä on toki tekninen termi, mutta sen merkitys on varsin selkeä myös
> > tavallisessa kielessä.
>
> Tässähän tarkoitetaan sitä, että tehdään tyyli b, jonka pohjana on tyyli a.
> Periyttämistähän se on, vaikken mielelläni tuota sanaa käyttäisikään.
> M$Word puhuu 'Tyylin perustasta'. Voisi myös ajatella, että tyyli sisällytetään
> kuten ohjelmoinnissa (include), ja tämän päälle rakennetaan oma tyyli.
>
> Korjasin kuten Wordissa:
> "Tyylin perusta:"

Voisi olla paremmin: "Perustuu tyyliin:".

Sisällyttämisen ja perimisen ero on minusta se, että sisällytettäessä otetaan
koko sisältö oman sisällön osaksi, kun periyttämisessä se ei kokonaisuudessaan
tule oman sisällön osaksi. Eli esim. ohjelmoinnissa ero on se, että luokan
olio sisältää (contains) toisen luokan olion attribuuttinaan (tai muuten), sen
sijaan että perisi sen. Perinnässä perillinen voi korvata perittyjä
ominaisuuksia, kun taas sisältämisessä suhde on aika erilainen. Eli perillinen
on yhtä "suuri" kuin perittävä, mutta erilainen.

Mut joo, ihan miten vain.

> > > #: dialogs/kspread_dlg_layout.cc:222
> > > msgid "A style cannot inherit from itself."
> > > msgstr "Tyyliin ei voi sisällyttää tyyliä itseään."
> >
> > Tuo sisällyttäminen tökkii tässä jotenkin erityisen pahasti. Olisi niin
> > helppoa sanoa, "Tyyli ei voi periä itseään."  Vai olisikohan paremmin sanoa
> > "...itseltään"?
> >
> Korjasin näin:
> "Tyylin perustana ei voi käyttää tyyliä itseään."

Entä "Tyyli ei voi perustua itseensä"?

> > Koskaaaaaaa! Loppu vois olla paremmin "...johtuen kehämäisistä
> > viittauksista"
> > tai "...koska se aiheuttaisi kehämäisen viittauksen" tai ehkä parhaiten
> > "kehämäisen perinnän".
> Korjasin näin:
> Tyylin perustana ei voi käyttää tyyliä '%1', koska jonkin tyylin perusta olisi
> tyyli itse.

Mites olis, "Tyyli ei voi perustua tyyliin '%1', koska tällöin se perustuisi
kehämäisesti itseensä?"  Tms?

> > > #: dialogs/kspread_dlg_layout.cc:237
> > > msgid "The parent style doesn't exist."
> > > msgstr "Sisällytettävää tyyliä ei ole."
> > >
> Korjasin:
> "Tyylin perustaksi valittua tyyliä ei ole."

Tässä tuokin sopisi hyvin.

> > > #: dialogs/kspread_dlg_preference.cc:67
> > > msgid "Spelling"
> > > msgstr "Oikeinkirjoitus"
> >
> > Kenties oikoluku tai oikeinkirjoituksen tarkistus? Taino, käyhän tuokin
> > yleisotsikossa joo. Siis ohjelmahan ei voi "kirjoittaa oikein" vaan vain
> > tarkistaa oikeinkirjoituksen...
> >
> > > #: dialogs/kspread_dlg_preference.cc:67
> > > msgid "Spell Checker Behavior"
> > > msgstr "Oikeinkirjoituksen käyttäytyminen"
> >
> > Mutta tässä voisi olla "Oikoluvun käyttäytyminen". Minun
> > oikeinkirjoitukseni
> > tuskin käyttäytyy mitenkään.
> Korjasin. Mieluummin käyttäisin oikeinkirjoitusta ja oikeinkirjoituksen
> tarkistusta, mutta oikeinkirjoituksen tarkistuksen käyttäytyminen kuulostaisi
> aika monimutkaiselta, joten lienee pakko taipua tuon oikoluku -sanan käyttöön.

Jooh, oikeinkirjoituksen tarkistus kuulostaa tosiaan aavistuksen kivemmalta
kuin oikoluku, mikäköhän siinä on. Tosin ikävästi aika lailla pidempi.

> > > #: dialogs/kspread_dlg_preference.cc:149
> > > msgid "&Update to Locale System"
> > > msgstr "&Päivitä paikallisiin asetuksiin"
> >
> > Hmm... Nojoo, ehkä.
> >
> Tämä hakee lokaaliasetukset (valuutta, ajan esittämistapa jne.) KDE:n
> asetuksista, joten muutin sen näin:
> "&Ota järjestelmän paikallisasetukset käyttöön"

Hmm. Minä ainakin ymmärrän "paikallisilla asetuksilla" lähinnä käyttäjän omia
asetuksia (vs järjestelmänlaajuiset asetukset) tai tietyn tietokoneen
asetuksia (vs verkossa olevien koneiden yhteiset asetukset).

Miten olisi "Käytä järjestelmän paikallistettuja asetuksia"?

Tai miten vain, ei liene suuri epäymmärryksen lähde.

> > Nouseva->geometrinen. "Geometrinen sarja" on erittäin tunnettu käsite
> > matematiikassa (taitaa olla lukiomatematiikassakin), "nouseva sarja" taas
> > ei.
> >
> Geometrinen sarja on yleinen käsite, mutta KSpreadin kohderyhmä ei sitä
> välttämättä tunne. Excelissä sama on nouseva, joten se puoltaa mielestäni
> paikkansa tässä.

Onhan taulukkolaskentaohjelmissa "aika lailla" muitakin matemaattisia
käsitteitä, jo pelkästään tuo sarja. Ja kyllähän tuossa annettiin esimerkki
siitä mitä se tarkoittaa.

> Korjasin.
> > > #: dialogs/kspread_dlg_sort.cc:142
> > > msgid "&Use custom list"
> > > msgstr "&Käytä luetteloa"
> >
> > "Käytä omaa luetteloa"?
> >
> Kyseessä ovat kuitenkin KSpreadin luettelot, eli ei oma.

Erikoisluetteloa? No, ei liene merkittävä ero.

-- Marko Grönroos, [email protected] (http://www.iki.fi/magi/)

_______________________________________________
Lokalisointi-laatu mailing list
Lokalisointi-laatu-VgemUZeIY8Ow/[email protected]
http://lists.linux-aktivaattori.org/listinfo/lokalisointi-laatu