Fist of Dragonstones

(Huom! Peli on myynnissä, hintapyyntö 20 euroa + postit.)

Fist of Dragonstones

Julkaisija:    Days of Wonder (2002)
Suunnittelija: Michael Schacht & Bruno Faidutti

Pelaajamäärä:  3-6
Pelin pituus:  45 min

Tähdet:        2/5

Lohikäärmekivet

Lohikäärmekivien jahtaaminen on tämän pelin perinteisessä 
fantasiamaailmassa mitä parhainta ajankulua. Pelaajien asema pelissä jää 
taustatarinasta vähän epäselväksi, mutta se lienee kuitenkin 
toissijaista. Maailma on jokaisella tusinafantasian tuntijalle tuttu.

Itse peli on puhdasta sokkohuutokauppaa alusta loppuun. Säännöiltään se 
on sinänsä varsin elegantti ja helppo oppia, sillä peli toistaa yhtä 
vaihetta koko ajan.

Komponentit

Peli toimitetaan miellyttävän pienessä laatikossa. Se ei vie paljon 
tilaa hyllyssä, mikä on aina positiivista. Mikä parasta, laatikko on 
aivan täynnä tavaraa! Sen avaamisesta tulee aina hyvä mieli.

Laatikosta löytyy siis yhtä jos toista. Eniten on puisia kolikoita. Ne 
ovat miellyttäviä käsitellä ja sopivan kokoisia, mutta keltaiset ja 
puunväriset kolikot ovat vähän turhankin samanvärisiä. Niitä voi olla 
hankala erottaa toisistaan huonommassa valossa. Sen sijaan 
lohikäärmekivet, eli lasihelmet, ovat erittäin miellyttäviä.

Pistenopat ovat jännittävän näköisiä venytettyjä noppia, joiden 
lukeminen on helppoa pöydän toiseltakin puolelta. Hyvä niin. Näkösuojat 
ovat pieniä, mutta pysyvät hyvin pystyssä. Niiden taustapuolelle on 
oikeastaan tarpeettomastikin tiivistetty pelin säännöt.

Kortit jakautuvat kahteen ryhmään: perus- ja erikoishahmoihin. Näistä 
lisää myöhemmin. Kaikki kortit ovat värikkäitä, Julien Delval hallitsee 
kyllä perusmukavan fantasiataiteensa ja Cyrille Daujean graafisen 
suunnittelun. Perus- ja erikoishahmot voisivat erottua hieman paremmin 
esimerkiksi taustaltaan lajittelun helpottamiseksi, mutta muuten 
korteissa ei ole valittamista.

Lohikäärmekivien säilytykseen on tyylikäs musta kangaspussi, jota ei 
yllättäen juurikaan tarvita pelin aikana. Sääntökirja on pieni 
kahdeksansivuinen vihkonen, josta suuri osa on hahmojen 
erikoisominaisuuksien kuvausta. Itse säännöt ovat yksinkertaiset ja 
helppotajuiset.

Jälleen kerran on helppo ylistää Days of Wonderin paneutumista pelien 
ulkoasuun. Fist of Dragonstonesia on ilo katsella. Tavaraa on pelin 
hintaan nähden mielestäni riittävästi ja se on laadultaan huippuluokkaa.

Pelin kulku

Kuten todettua, Fist of Dragonstones on puhdasta sokkohuutokauppaa. 
Pelaajat saavat aluksi itselleen tukun rahaa ja muutaman 
lohikäärmekiven. Ne pitäisi saada muutettua kolmeksi voittopisteeksi. 
Sen kun tekee, voittaa pelin.

Rahaa on kolmenlaista. Tärkeintä on keijukulta. Kuten tarunsa tuntevat 
tietävät, keijujen kulta on siitä ovelaa, että se ei koskaan vaihda 
omistajaa pysyvästi. Kun keijukullalla maksaa, löytää se pian tiensä 
takaisin lompakkoon. Tavallisen kullan menettää, kun siitä kerran 
luopuu. Näillä rahoilla hoidetaan enimmät huutokaupat. Hopeakolikoita 
tarvitaan tasapelien ratkaisemiseen.

Nyrkit heiluvat

Huutokaupat, joita pelissä riittää, hoidetaan siten, että kukin pelaaja 
pitää kädessään jotain määrää kultakolikoita. Tarjoukset paljastetaan 
yhtä aikaa ja eniten tarjonnut voittaa. Tasapelin sattuessa yhtä suuret 
huudot tehneet ottavat uuden kierroksen käyttäen hopeakolikoita. Jos 
voittajaa ei vieläkään löydy, kaikki häviävät.

Kaikki osanottajat menettävät rahansa. Keijukulta laitetaan syrjään - 
sen saa takaisin myöhemmin. Tavallinen kulta ja hopea on iäksi mennyttä. 
Tämä on mielestäni pelin ärsyttävimpiä puolia: myös häviäjät menettävät 
rahansa. Jonkun mielestä tähän ehkä kiteytyy pelin suola, maut 
vaihtelevat. Paras huuto on joka tapauksessa yksi raha enemmän kuin 
seuraavaksi paras huuto, huonoin taas yhden vähemmän kuin korkein huuto. 
Sama määrä kolikoita voi helposti olla kummassakin asemassa.

Jonkin verran on tietysti mahdollista pähkäillä siitä tiedosta, että 
keijukultaa on aluksi kaikilla sama määrä ja käytetty kulta on 
näkyvillä, mutta sitäkin kuviota voi sotkea tavallisella kullalla.

Palveluksia kaupan

Jokainen kierros koostuu kymmenestä huutokaupasta. Jokaisessa 
huutokaupassa on tarjolla yksi hahmokortti, jonka ominaisuuden voi 
käyttää edukseen. Hahmoista kahdeksan on samoja joka vuoro, kaksi 
nostetaan erikoishahmojen pakasta.

Hahmot vaikuttavat johonkin pelin neljästä tekijästä: huutokauppoihin, 
lohikäärmekiviin, rahaan tai pisteisiin. Perushahmot ovat seuraavanlaiset:

     * Noita myydään aina ensimmäisenä. Voittaja saa mustan kolikon,
       jolla voi estää toista pelaajaa käyttämästä voittamansa kortin
       erikoisominaisuutta tällä kierroksella.
     * Erilaiset velhot muuttavat lohikäärmekiviä pisteiksi, kaava vain
       vaihtelee kortista riippuen. Yhden pisteen saa neljällä kivellä
       tai kolmella, jos kaikki ovat erivärisiä. Neljä identtistä kiveä
       antaa kaksi pistettä. Kaikki taikurit antavat rahaa, jos
       vaihtokauppaan ei ole edellytyksiä.
     * Varas nyysii lohikäärmekiven seuraavaksi eniten tarjonneelta.
     * Lohikäärmeet antavat kukin yhden lohikäärmekiven omaa väriään.

Muut kortit tarjoavat erilaisia ominaisuuksia, jotka ovat jotenkin 
samantyyppisiä kuin nämäkin. Erilaisia vaihtosuhteita kivien ja 
pisteiden välille, lisää rahaa, harmia muille ja niin edelleen.

Kun kymmenen hahmoa on huutokaupattu, valikoimaan otetaan uudet kaksi 
erikoishahmoa ja koko homma alkaa alusta uudestaan. Tätä jatketaan, 
kunnes joku voittaa. Pelinä Fist of Dragonstones onkin hyvin tylsä, 
mutta onnistuu kuitenkin olemalla hyvinkin sosiaalinen tapaus. Värikäs 
teema ja tietty kaoottisuus tekevät pelistä viihdyttävän - jos vain 
sietää sokkohuutokauppoja.

Tuomio

Jos ei voi sietää sokkohuutokauppoja, Fist of Dragonstonesia vihaa. Minä 
en pelistä pidä nimenomaan sen takia. Koska voittopisteitä tarvitaan 
vain kolme, peli voi olla myös varsin nopeasti ohi. Toisaalta vaatimus 
useammasta pisteestä venyttäisi peliä liikaa - nytkin peli voi kestää 
aika pitkään.

Ymmärrän kuitenkin, mitä muut pelissä näkevät. Jos suhtautuu peliin 
enemmän sosiaalisena ajanvietteenä ja kykenee nauttimaan esimerkiksi 
Munchkinin kaltaisista peleistä, pitää varmasti Fist of 
Dragonstonesistakin. Huono peli se ei ole, lähinnä rasittava ja yhdentekevä.

On hyvä huomata, että peli vaatii aika paljon pelaajia. Kolme pelaajaa 
on auttamatta liian vähän ja neljälläkin harkitsisin kahdesti. Peli 
sopii sinänsä nuoremmillekin pelaajille, se ei vaadi kielitaitoa 
kaikilta pelaajilta. Kortit ovat englanninkielisiä, mutta ne ovat aina 
kaikkien pelaajien nähtävissä, joten periaatteessa yksi kielitaitoinen 
pelaaja riittää selittämään korttien vaikutukset. Koska samat kahdeksan 
korttia toistuvat joka vuoro, niiden ominaisuudet oppii äkkiä ulkoa.

Fist of Dragonstones on komea suoritus Days of Wonderilta, peli on 
ehdottoman hieno julkaisu. Pelinä se kuitenkin jakaa mielipiteitä 
takuuvarmasti, enkä missään nimessä suosittele peliä kaikille. Hauskaa 
sosiaalista ajanvietettä hakeville peli on kuitenkin hyvä valinta, jos 
vain kestää ilkeitä sokkohuutokauppoja.

-- 
Mikko Saari, http://www.melankolia.net/ -  "There's more to life than
books, you know, but not much more."   --The Smiths: "Handsome Devil"
"It's always better on holiday, so much better on holiday, that's why
we only work when we need the money." --Franz Ferdinand: "Jacqueline"


------------------------ Yahoo! Groups Sponsor --------------------~--> 
Make a clean sweep of pop-up ads. Yahoo! Companion Toolbar.
Now with Pop-Up Blocker. Get it for free!
http://us.click.yahoo.com/L5YrjA/eSIIAA/yQLSAA/grQolB/TM
--------------------------------------------------------------------~-> 

Poistuaksesi listalta, lähetä postia osoitteeseen:
[email protected]

 
Yahoo! Groups Links

<*> To visit your group on the web, go to:
     http://groups.yahoo.com/group/pelilista/

<*> To unsubscribe from this group, send an email to:
     [email protected]

<*> Your use of Yahoo! Groups is subject to:
     http://docs.yahoo.com/info/terms/